Helpoin ja objektiivisesti katsottuna varmaan myös oikein vastaus tähän kysymykseen olisi varmaankin se että synnyin suhteellisen köyhään perheeseen, johon 90-luvun lama oli osunut ikävästi, Vantaalle, jossa olen sittemmin asunut koko ikäni. Molempien vanhempieni suvut ovat kotoisin Karjalasta ja ymmärtääkseni historialtaan aikalailla punaisia. Sain melko uskonnottoman kasvatuksen ja perheessäni arvostettiin aina kulttuuria ja taidetta enemmän kuin vaikkapa bisnestä tai politiikkaa. Nämä ovat kuitenkin seikkoja jotka vastaavat ehkä paremmin kysymykseen ”miksi minusta tuli vasemmistolainen?” kuin kysymykseen ”miksi olen vasemmistolainen?”. Tällainen kysymys omasta poliittisesta näkemyksestä on sellainen johon toivoisin jokaisen vaaleissa äänensä antavan osaavan edes jollain tapaa vastata ja poliittisen näkemyksensä ja laajemman maailmankatsomuksensa yhteyttä soisi kaikkien edes joskus pysähtyvän pohtimaan. Huomasin myös miettiväni että tällaisia pohdintoja olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi tutuilta poliitikoilta tai muilta julkisuuden henkilöiltä, sillä nykyään ainakin Suomessa on aivan liian vähän keskustelua jossa tämänkaltaisia perustavanlaatuisia asioita pohdiskeltaisiin. Avaan tässä nyt siis lyhyesti omaa ajatteluani ja sitä miksi se on johtanut minut vasemmiston polulle.
Kaksi maailmankatsomustani eniten kuvaavaa aatetta ovat ateismi ja vasemmistolaisuus. Nämä kaksi linkittyvät mielestäni vahvasti toisiinsa. Vasemmistolaisuus ei ole, ainakaan minun kohdallani, vain puoluepoliittinen kanta vaan koko maailmankatsomukseni peruspilareista johdettu ja johtuva poliittinen näkemys. Näkemys siitä miten yhteiskuntia pitäisi hoitaa ja millä tavalla ihminen voisi lajina kehittyä eteenpäin. Voisi sanoa että vasemmistolaisuuteni johtuu hiukan paradoksaalisesti samaan aikaan sekä uskonpuutteestani ihmisen hyvyyteen, kyvykkyyteen ja kehitysmahdollisuuksiin, että uskostani ihmisen hyvyyteen, kyvykkyyteen ja kehitysmahdollisuuksiin. Uskonpuute kohdistuu ihmiseen ja ihmisiin yksilöinä kun taas uskoni kohdistuu ihmiseen lajina, yhteiskuntina ja ryhminä.
Ateismini saa minut uskomaan jumalien tai sielun sijaan fyysiseen maailmaan ja siihen että esimerkiksi ihmisen ”tietoisuus” on vain osa monimutkaisten aivojemme luomaa subjektiivista kokemustamme. Samasta syystä en oikein osaa uskoa vapaaseen tahtoon. Olemme kaikki geeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme summia enkä näe miten tähän yhtälöön sopisi se että ihmiselle syntyisi jostain vapaa tahto. Tutkimuksissa on todistettu esimerkiksi että vaikkapa päättäessämme liikuttaa omaa kättämme, aivoissamme on annettu käsky tästä liikkeestä noin 300 millisekuntia ennen kuin ihminen ”tekee päätöksen” liikkeestä. Tämänkaltaiset tutkimustulokset sotivat vapaan tahdon käsitystä vastaan.
Oikeistolaisen ja vasemmistolaisen ajattelun pohjimmainen ero on nähdäkseni siinä millaisena nähdään yksilön vastuu yhteiskunnassa tai maailmassa. Kärjistetty oikeistolainen näkee että yksilö on yksin vastuussa omasta onnestaan sekä kolikon kääntöpuolella myös rikkomuksistaan ja hän ansaitsee molemmissa tapauksissa sen minkä näiden seurauksena saa. Jos uskoo, niinkuin minä, että ihminen on geeniensä, kasvatuksensa ja nykyisten sekä menneiden ympäristötekijöiden summa eikä hänellä ole, ainakaan perinteisesti miellettyä, vapaata tahtoa on vaikea nähdä että yksilön pitäisi yksin olla ”oman onnensa herra” tai maksaa rikoksistaan ”silmä silmästä” -periaatteella. Hyvätuloiseen perheeseen korkeasti koulutetuille vanhemmille syntynyt lapsi ei ole itse ansainnut onneaan millään tapaa, siinä missä huono-osaisten päihdeongelmaisten lapsikaan ei ole ansainnut epäonneaan. Yhteiskunnan tehtävä on yrittää vähentää tämänkaltaisia eroja yksilöiden mahdollisuuksissa menestyä elämässään.
Ihminen ei ole biologisesta näkökulmasta katsottuna kehittynyt tai muuttunut juuri lainkaan tuhansiin vuosiin. Ruumiimme ja aivomme ovat käytännössä fysiologisesti samanlaiset kuin ihmisillä jotka elivät vaikkapa 5000 vuotta sitten. Jos 3000 vuotta ennen ajanlaskun aloittamista syntynyt vauva tuotaisiin nykyaikaan ja kasvatettaisiin kuin keskiverto lapsi nykyään kasvatetaan, emme mitä luultavimmin huomaisi siinä mitään erikoista. Siitä huolimatta että evoluutio ei ole ehtinyt kehittämään ihmisyksilöä juuri ollenkaan tänä aikana, olemme viimeisten muutamien tuhansien vuosien aikana kehittyneet sivilisaationa käsittämättömän paljon ja olemme luoneet yhteiskuntia, innovaatioita ja kokonaisen maailman josta 5000 vuotta sitten elänyt ihminen ei olisi osannut edes uneksia. Yksi tärkeimmistä innovaatioista joka mahdollisti yhteiskuntien, ja samalla ihmislajin, kehityksen tähän pisteeseen oli kirjoitustaito, joka syntyi juuri noin 5000 vuotta sitten ensin tarpeesta listata omistuksia ja veroja. Kirjoitus muutti maailmaa radikaalisti, sillä enää ei oltu vain yksilöiden tietojen, taitojen ja muistin varassa vaan tietoa voitiin tallentaa ja jakaa muille aikalaisille sekä tuleville polville ja näin kaikkien ei enää tarvinnut aina aloittaa oppimista enemmän tai vähemmän alusta, vaan tieto ja osaaminen alkoivat kasaantumaan.
Kun tuomme nämä ajatukset yhteen ja nykyiseen reaalimaailmaan ne näyttävät mielestäni sen että oikeiston ajatus siitä että yhteiskunnan ja yleisemmin maailman kehitys ja ylläpito pitäisi jättää yksilöiden vastuulle on mielestäni naiivi ja toimimaton. Lempiesimerkkini tästä on hyväntekeväisyys, joka on todettu todella huonosti toimivaksi laastariksi yhteiskunnallisiin ongelmiin. Laastarin voi laittaa vain pinnassa oleviin haavoihin ja se on toimiva apu vain riittävän pieniin pipeihin. Jos ongelmien hoitamisen jättää yksilöiden hyväntahtoisuuden varaan, niin kuin monet oikeistolaiset tahtoisivat, saavat apua vain näkyvimmät, seksikkäimmät ja söpöimmät kohteet. Se mitä oikeisto tykkää kutsua ”vasemmistolaiseksi hyysäyspolitiikaksi” on tosiasiassa ainoa keino varmistaa että hyvinvointi jakautuu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Voimme nimittäin historiasta tarkastella miten ihminen on saanut aikaan ihmeellisiä saavutuksia, ottanut järisyttävän suuria kehitysaskeleita ja luonut vakaita yhteiskuntia kun se on kokoontunut erilaisiin ryhmiin ja yhdessä päättänyt asioista, kirjannut nämä päätökset ylös ja valvonut niiden toteutumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti